Valokuvaus rutiiniksi

Valokuvaus on helppoa, mikäli siihen on kehittynyt rutiini ja välineet ovat helposti saatavilla. Tähän kannattaa pyrkiä, sillä se parantaa kommunikaatiota potilaan kanssa huomattavan paljon.

Jokaisella nykyaikaisella järjestelmäkameralla saa täysin riittävää kuvanlaatua. Tärkeää on erillinen salama, sekä asianmukaiset asetukset kamerasta. Erillisellä makro-objektiivilla saat kuvista vielä parempia. Kaikki kuvat ovat otettu seuraavanlaisella kameralla:

Kamera luonnollisessa elinympäristössään

Kamera on Nikon D7500, objektiivi Nikkor 105mm f/2.8G, salama Nissin MF18 ja diffuusori flashkap. Tämän setin hinta on noin 2500€ mutta halvemmallakin pärjää, tosin suosittelen panostamaan asianmukaiseen välineistöön, sillä tällä pärjäät todennäköisesti seuraavat 15 vuotta täysin ongelmitta.

Kameran säädöt kannattaa laittaa seuraavasti:

  • F22 (eli aukon koko, mitä suurempi luku sitä parempi syvyysterävyys)
  • 1/125 suljinaika (eli miten kauan suljin on auki, pienempi luku päästää vähemmän valoa ja suurempi enemmän. Mikäli aukko on esim 1/80 ja heilutat kameraa kuvattaessa, näkyy se kuvassa sumeutena)
  • ISO 100 (valoherkkyys, mitä suurempi luku sitä herkempi, aiheuttaa suurissa luvuissa rakeisuutta)

Nämä kun kerran laittaa ja säätää salamasta valotuksen oikeaksi, ei asetuksiin tarvitse juuri koskea. Kaikki seuraavat kuvat ovat otettu em. asetuksilla.

Potilaskommunikaatio

Paljon on tilanteita, joissa näet itse, että tässä tarvitaan esimerkiksi kruunun valmistusta, mutta potilas ei ole varma miksi se täytyisi tehdä koska hampaassa ei ole ollut mitään oireita. RTG-kuvasta voit näyttää, mutta maallikolle tästä lisäinformaatiosta harvoin on oikeasti hyötyä. Tässä rtg-kuvassa nähdään d.46 laaja muovitäyte, mutta ei varsinaista syytä kruunutukselle. Potilaalle tämän kuvan näyttämisestä on hyvin vähän hyötyä.

D.46 kaipaa kruunutusta

Toisaalta jos samasta hampaasta ottaa valokuvan, näkee jo hyvin selvästi fraktuuralinjat mesiaalisesti ja distaalisesti, sekä kariesta molemmissa hammasväleissä. Tämän näkee myös maallikko ja tästä kuvasta on helppo selittää mitä tehdään ja miksi.

D.46 kaipaa korjausta

Hionnan jälkeen voit ottaa toisen kuvan ja näyttää tilanteen, fraktuuralinjat ulottuvat melko syvälle ienrajaan asti ja tämän vuoksi koko okklusaalipinta katetaan keramialla. Tästä on itse myös hyvä arvioida hiontaa ja miettiä mitä voisi tehdä toisin paremman lopputuloksen saavuttamiseksi.

D.46 hiottu
D.46 kruunutettu

Lopullisesta on myös hyvä ottaa kuva, hyvin harvoin potilas on näistä kiinnostunut, mutta tällä voit tuoda omaa osaamistasi ja ammatimaisuutta esille.

Tässä hyvin samankaltainen tilanne, d.35 muovi on haljennut ja sauma vuotaa. D.36 mesiolinguaalikuspi lohjennut (joka oli hoitoon tulon syy) ja fraktuuralinjat distaalisesti. Kuvan avulla voidaan potilaalle näyttää, että molaari vaatii kruunun ja samassa yhteydessä kannattaa d.35 muovi uusia, koska hammasvälistä saadaan kerralla hyvä.

Muovin uusinta + kruunutus
Valmis kruunu ja muovi

Vanhoissa amalgaameissa on hyvin usein fraktuuralinjoja ja niitä täytyy rutiinisti korjata, välillä muovilla ja välillä keramialla. Nämä ovat hyvin usein potilaalle täysin oireettomia, mutta voivat herkästi johtaa vertikaalifraktuuraan ja hampaan poistoon, jolloin hoito on aina kalliimpaa.

Itse otan näistä rutiinisti kuvia ja näytän potilaille, riippumatta siitä tarvitaanko hoitoa vai ei. Alla olevien premolaarien täytteet ovat jo vaihtokunnossa, mutta usein voidaan seurata fraktuuralinjoja. Tämä luo potilaalle ammattimaisen otteen työskentelystä.

Intakti hammas halki

Välillä tulee tilanteita, että potilas on purrut kovaa ja kuullut hampaasta kovan pamauksen. Usein tätä seuraa kova kipu jonka vuoksi hakeudutaan hoitoon. Viereisestä rtg-kuvasta on hyvin vaikea sanoa mikä hammas on edes kyseessä.

Kliinisessä tutkimuksessa huomataan ongelma selkeästi, mutta jos tämän haluaa tuoda potilaalle esiin niin, että epäselvää ei jää, ota valokuva.

D.24 on haljennut vertikaalisesti eikä muuta hoitoa ole kuin poisto. Ensimmäisessä kuvassa fraktuuralinja näkyy ja toisessa se on tungettu täyteen teflonia, jotta se on helppo näyttää. Tämä tuo potilaalle varmuuden siitä, että kyseessä oli huono tuuri ja näin voi käydä vaikka kyseessä on täysin paikkaamaton hammas.

d.24 vertikaalifraktuura
d.24 vertikaalifraktuura

Hoitosuunnitelman teko

Tässä tapauksessa d.11 oli bukkaalisesti fisteli ja aiemmin resekoitu (mutta ei juurihoidettu) ja hampaalla ei enää ole ennustetta. Fistulografiasta voit potilaalle näyttää tilanteen, mutta valokuvasta myös maallikko näkee selvästi, mistä on kyse.

Tämän kuvan avulla voi myös selventää hoitosuunnitelmaa ja keskustella muutoinkin sen laajuudesta.

Tässä tapauksessa nasopalatinaalikanava on niin laaja, että implantti ei ole mielekäs hoitovaihtoehto, joka jättää vaihtoehdoksi sillan tai irtoproteesin. Tästä voi sitten potilaan kanssa neuvotella kumpaan suuntaan ollaan menossa.

d.11 fistulografia
D.11 fisteli, mitä tehdään?

Dokumentointi

On sanomattakin selvää, että limakalvomuutokset on huomattavasti helpompi valokuvata kuin yrittää kuvailla tekstimuotoon potilastietojärjestelmään. Valokuvalla voit myös konsultoida kollegaa paljon helpommin. Näitä tulisi ottaa mielestäni rutiinisti ja jotta saadaan riittävä diagnostinen arvo, kuvan täytyy olla onnistunut.

Huulen muutos

Vastaukset