Opintojen loppusuora

Kaikki syksyn opinnot ovat nyt takanapäin ja meillä alkoi pitkä joululoma. On yhtä aikaa hienoa huomata, että opinnot ovat jo näin pitkällä, mutta samalla olo on hieman haikea, kun tietää, että opintoja on jäljellä enää puoli vuotta. Koulussa meillä on todella hyvä yhteishenki ja sinne on kiva mennä joka päivä. Opettajat ovat mukavia ja helposti lähestyttäviä. Apua on aina tarjolla, ja vaikka olenkin itse vastuussa omasta toiminnastani, on helpottavaa tietää, että kokeneemmat ovat tukena ja auttamassa.

Kliinisten opintojen ohella olen lähes koko syksyn ajan lukenut tentteihin. Motivaatio niihin lukemiseen on välillä ollut hieman koetuksella, mutta lopulta olen kuitenkin suoriutunut kaikista kohtuullisesti. Lopputenteistäkin on nyt puolet eli 4/8 onnistuneesti takana. Tentit ovat toimineet hyvänä kertauksena kunkin oppiaineen osalta ja niiden kautta olen oppinut erityisesti käytännön työssä olennaisia ja merkittäviä asioita. Suhtautumiseni lopputentteihin on syksyn aikana muuttunut: aluksi ne tuntuivat opintoihin kuuluvalta pakolliselta pahalta, mutta nyt olen ottanut ne hyvänä, viimeisenä tilaisuutena kerrata opittua.

Syksyn aikana luentoja on ollut pääasiassa ortodontiasta ja parodontologiasta. Lukukauden viimeiset lopputentit olivat suukirurgiasta ja ortodontiasta. Lisäksi ohjelmaan kuului luentokokonaisuus HAMSU:sta eli hampaiden ja suusairauksien poliklinikalta.

Mielestäni yliopisto-opintojen alussa voitaisiin panostaa enemmän tehokkaiden oppimistekniikoiden löytämiseen (tai mielellään jo peruskoulussa). Hyvien opiskelumenetelmien löytäminen on vaatinut paljon kokeilua ja etsimistä, active recall-menetelmästä on tullut oma suosikkini. Internetistä toki löytyy runsaasti ohjeita, mutta pienestä ohjauksesta oikeanlaiseen oppimiseen ei varmasti olisi ainakaan haittaa.

Kliininen oppiminen

Loppuvuosi klinikassa on kulunut poliklinikoilla, omia potilaita hoitaen, paikkauksia tehden, purentakiskoa valmistaen sekä kokoproteesipotilaan hoidossa. Työskentely on ollut monipuolista ja tarjonnut runsaasti käytännön kokemusta erilaisista hoitotilanteista.

Suurin osa toimenpiteistä on sujunut hyvin, mutta haasteitakin on ollut. Kun tekee asioita ensimmäistä kertaa, alku on usein hieman haparoivaa. Lopputulos ensimmäistä purentakiskoa hioessa olisi voinut olla parempi. Klinikalla on näihin toimenpiteisiin selkeät ja hyvät ohjeet, joiden avulla on helppo toimia, mutta tässä tapauksessa jäi silti parantamisen varaa seuraavaa kertaa ajatellen.

Tiettyjä toimenpiteitä tulee opintojen aikana tehtyä melko paljon, kuten esimerkiksi paikkauksia. Niihin on jo kehittynyt hyvä rutiini, ja omaan osaamiseen alkaa löytyä varmuutta työelämään siirryttäessä. Sen sijaan esimerkiksi juurihoitoja tehdään määrällisesti melko vähän. Hoidon toteutus sujuu hyvin sen jälkeen, kun kanavien suut on saatu paikannettua. Hampaiden vaihteleva morfologia aiheuttaa ajoittain haasteita ja harmaita hiuksia. Juurihoidon onnistuminen jopa verrattain toivottomalta vaikuttavassa tilanteessa on kuitenkin erittäin palkitsevaa.

Eniten työskentelyssä motivoivat mukavat potilaskohtaamiset sekä toimenpiteet, joissa potilas on kiitollinen ja tyytyväinen saamaansa hoitoon. Aina tilanne ei tietenkään ole tällainen, mutta myös se on osa ammattia, johon on opittava suhtautumaan. Omalla kommunikaatiolla voi vaikuttaa paljon, mutta kaikkien potilaiden kanssa ei aina pääse täysin samalle aaltopituudelle, vaikka kuinka yrittäisi.

Haastava alkukausi

Viimeisen leirin rullahiihtotestit matolla antoivat hyviä merkkejä ja loivat luottavaisen fiiliksen siirryttäessä kohti kisakautta. Alkukauden kilpailut eivät kuitenkaan ole sujuneet aivan suunnitellusti.

Sairastuin Rukan Suomen Cup-viikonlopun aikana ja siitä toipuminen vei hetken. Sairastelu on nyt jo kaukana takanapäin, mutta silti kilpailuissa ja harkkakilpailuissa en ole saanut aikaan sellaista kulkua kuin olisin toivonut. Tällä hetkellä lihaksisto tuntuu olevan hieman tukossa ja kone yskii. Selkeää syytä tälle ei ole löytynyt.

Yleensä hyvä kunto löytyy kilpailujen myötä, mutta tällä kertaa tilanne ei näytä yhtä lupaavalta. Koulusta on pitkä joululoma, mikä mahdollistaa hyvän harjoittelu- ja kilpailujakson. Kilpailemista kuitenkin säädetään tuntemusten mukaan. Toiveena on, että laadukkaalla harjoittelulla keho saadaan jälleen toimimaan normaalisti. On turhauttavaa, kun kausi ei lähde heti hyvin käyntiin, mutta siitä ei pidä lannistua.

Oulun lumitilanne on ollut koko alkutalven varsin heikko. Onneksi Virpiniemen ja Sankivaaran laduilla on kuitenkin päässyt hiihtämään, muutamia erittäin sateisia jaksoja lukuun ottamatta. Sinne ei kannata lähteä parhailla suksipareilla, mutta tärkeintä on että harjoittelu myös lumella on ylipäätään mahdollista.