Uniapnea ja sen diagnostiikka

Vähintään 4% miehistä ja 2% naisista sairastaa oireista uniapneaa ja se on yleisintä 40-65 vuotiailla ⁽¹⁾. Tämä luku on todennäköisesti hieman alakanttiin ja sairaus on esillä tasaisin väliajoin myös mediassa. Sairaus on siis huomattu ja noteerattu, mutta hoito on edelleen pullonkaula, koska hoitoa ja diagnostiikkaa tehdään pääsääntöisesti erikoissairaanhoidossa. Sairaudesta voi ja kannattaa lukea kattava Käypä Hoito suositus täältä.

Laaja unitutkimus (PSG, polysomnografia) on yhden yön pituinen unilaboratoriossa nukuttava unitutkimus, jolla selvitetään unen laatua ja rakennetta, sekä mahdollisia unenaikaisia häiriöitä. Tämä on ns. golden standard -tutkimus ja antaa hyvän kuvan yönaikaisista muutoksista.

Ambulatorinen unipolygrafia (PAT, Peripheral Arterial Tone signal) tutkimus voidaan tehdä kotona kuvan mukaisella laitteella. Tutkimuksessa rekisteröidään sormeen laitettavalla anturilla veren happisaturaatiota, sykettä ja PAT-signaalia (lisää voit lukea täältä). Rintakehän päälle tulevalla anturilla (kuvassa sininen ympyrä piuhan päässä) mitataan hengitystaajuutta, kuorsausta, liikkumista ja nukkumisasentoa.

Kuvassa oleva laite on WatchPAT 300, joka on kehitetty helpoksi tavaksi potilaille rekisteröidä unta ja sen häiriöitä. Uniapnean ollessa hyvin yleistä, tarvitaan helpompi kanava päästä kiinni diagnostiikkaan, kuin pelkästään erikoissairaanhoito. Tällä hetkellä potilaille on hyvin vähän vaihtoehtoja erikoissairaanhoidon lisäksi.

Laitetta on kehitetty Itamar -nimisen yhtiön toimesta ja se on 2013 julkaistussa meta-analyysissä todettu hyväksi vaihtoehdoksi laajalle unipolygrafialle ⁽²⁾. Yhteensä meta-analyysissä oli 14 tutkimusta, potilaita 909 ja tutkimuksessa etsittiin korrelaatiota uniparametreille (tarkemmin RDI, AHI ja ODI). Kaikissa tutkimuksissa saatiin positiivinen korrelaatio kaikkien näiden kolmen parametrin tuloksille. Näiden perusteella voidaan olettaa, että laite antaa hyödyllistä dataa, jota voidaan käyttää hoidon perusteena.

Diagnostiikan haasteellisuus

Uudessa 2022 julkaistussa meta-analyysissä vertailtiin miten hyvin ambulatorisen (PAT) ja polysomnografian (PSG) AHI-tulokset ovat korrelaatiossa keskenään. Analyysissä oli 17 tutkimusta ja 1318 potilasta, jotka kaikki tutkittiin molemmilla laitteilla (WatchPAT ja PSG). Tutkimuksessa saatiin huomattava ristiriita kliinisten tulosten kanssa ⁽³⁾. Etenkin eroja saatiin AHI-lukemassa ja potilaan sijoittelussa taudin vaikeusasteeseen. Haasteeksi tulee taudin vaikeusasteen luokittelu ja suuret erot AHI-indeksissä.

Tutkimuksia on haastavaa tehdä luotettavasti PAT – ja PSG-tutkimusten välillä sillä on normaalia, että yöt ovat erilaisia keskenään. Peräkkäisten öiden AHI-indeksi voi siis vaihdella hyvinkin paljon. Uusia laitteita tutkittaessa kliinikkoa lähtökohtaisesti kiinnostaa oikeiden positiivisten ja oikein negatiivisten tulosten määrä tutkitusta potilasmassasta ⁽⁴⁾. Kyselytutkimuksilla, kuten STOP-Bang (voit ladata kyselyn tästä) saadaan myös melko hyvä ennuste potilaan riskistä obstruktiiviseen uniapneaan. 2015 julkaistussa kirjallisuuskatsauksessa oli hieman yli 9000 potilasta ja sensitiivisyys saada uniapnea selvitettyä oli 90% lievään tautiin (AHI ≥ 5), 94% keskivaikeaan tautiin (AHI ≥ 15) ja 96% vaikeaan tautiin (AHI ≥ 30). Kyselytutkimus on helppo ja nopea toteuttaa, joka antaa hyvän lähtökohdan tarvitseeko potilasta tutkia asian tiimoilta lisää ⁽⁵⁾.

Vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin tätä yli 500 potilaan aineistolla. Huomioitavaa tutkimuksessa on se, että potilaat nukkuivat laboratorio-olosuhteissa molempien mittarien kanssa. Tällöin saadaan vertailukelpoista dataa samasta yöstä eri menetelmillä. Myös tutkimuksen potilasmäärä oli varsin kattava (500 onnistunutta mittausta), joka antaa hyvän vertailukohdan ⁽⁴⁾.
Yllä oleva kuva antaa hyvän kuvan tutkimuksen kulusta ja tuloksista. Esimerkiksi PAT-tutkimus antoi lievän taudinkuvan 113:lle henkilölle. Tätä henkilöjoukkoa tutkittaessa PSG-tutkimuksella saman taudinkuvan (eli lievän) sai 56 henkilöä eli noin puolet. Lievemmän taudinkuvan eli ei uniapneaa sai 30% ja vaikeamman taudinkuvan 20%. Keskivaikean taudinkuvan kanssa saman tuloksen sai 38% ja lievemmän taudinkuvan 45% ja vaikeamman 17%.

Haastavaksi täsmällisen diagnostiikan tekee taudinkuvan vaikeusasteen yli- tai aliarvioimisen, mutta toimii varsin hyvin uniapnean toteamiseen. Yleensä uniapneakiskolla hoidetaan lievää tai keskivaikeaa tautia, joten tässä ei varsinaisesti ole niin suurta merkitystä kumpaan kategoriaan potilas laitetaan jos hoito on sama. Huomioitavaa on se, että PAT-tutkimus aliarvioi noin 35% tapauksista eli potilaita jää hoitamatta (PAT-tutkimuksessa ei tautia, PSG-tutkimuksella lievä- tai keskivaikea tauti). Yliarvioimista on myös jonkin verran, lievän tai keskivaikean taudinkuvan sai 259 potilasta joista PSG-tutkimuksella 48 ei sairasta uniapneaa lainkaan. Tällöin potilaille tehdään helposti turhia hoitotoimenpiteitä.

Huomioitavaa on, että tämä tutkimus on tehty WatchPAT 200 -laitteella, josta on tullut päivitetty WatchPAT 300 -versio. Tästä ei vielä ole saatavilla samankaltaista tutkimusdataa.

Diagnosoimattomia uniapneapotilaita on Suomessa paljon ja heidät olisi syytä saada hoidon piiriin mahdollisimman pian. Suuri osa ei tiedä sairastavansa uniapneaa ja usein sairaus piiloutuu jonkin muun oireiston alle. Tällä helposti toteutettavalla tutkimuksella voitaisiin saada suuri osa uniapneaa sairastavista kiinni ja heidän elämänlaatuaan parhaimmillaan parannettua, kun hoito saadaan aloitettua tarpeeksi ajoissa.

Potilaan diagnostiikka

Uniapnean löytyminen ja hoito on yksilön kannalta erittäin tärkeää ja potilaat hyötyvät hoidon aloituksesta pääsääntöisesti erittäin paljon. Vaikka diagnostiikka ei ole polysomnografian tasolla, on sen saatavuus ja toteuttaminen huomattavasti helpompaa. Potilas saa laitteen kotiinsa ja nukkuu yön täysin normaalisti, jonka jälkeen se palautetaan hoitopaikkaan esitietolomakkeen kanssa. Tämä järjestely on potilaalle huomattavasti helpompi kuin nukkuminen unilaboratoriossa, sekä saatavuus on paljon parempaa. Tutkimukseen ei tarvitse jonottaa pitkiä aikoja ja hoitoon pääsy voi nopeutua huomattavasti. Esitietolomakkeessa kysytään muutamia tärkeitä kysymyksiä liittyen hoitoon ja diagnostiikkaan (kuten ikä, pituus, paino, verenpainetauti, sokeritauti, jne). Tästä saadaan tekoälyn tekemä raportti, josta voidaan havaita useita eri parametreja.

Kokenut unilääkäri voi antaa alkutietojen ja yöllisen unipolygrafian raportin jälkeen lausunnon unesta ja mahdollisesta uniapneasta. Yksinään ei tässä kannata sokeasti luottaa unipolygrafiaan vaan kokonaisuus ratkaisee.

Tästä raportista voidaan lukea, että tapahtumia jossa happisaturaatio tippuu 3% (pAHI 3%) on 62 koko yössä ja happisaturaation tippumisia prosenttiyksikön enemmän (pAHI 4%) on 22.

Tarkemmassa datassa nähdään myös syke, vartalon asento ja kuorsaus, happisaturaatio jne.

Näistä voidaan myös päätellä missä asennossa potilas kuorsaa ja tuleeko esimerkiksi selälleen nukkuessa enemmän hengityskatkoksia.

Raporttia ei tarvitse itse tulkita, vaikka se onkin hauskaa vaihtelua katsella tällaisia käyriä. Raportista antaa lausunnon aina uneen perehtynyt korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Miikka Peltomaa.

Mikäli potilas hyötyisi eniten CPAP-hoidosta, käy lausunto myös lähetteenä erikoissairaanhoitoon.

Esimerkiksi tämän potilaan kohdalla lausunto näyttää tältä:
Tässä teknisesti hyvin onnistuneessa rekisteröinnissä potilaalla todetaan lievä asennosta riippumaton obstruktiivinen uniapneatauti. AHI-indeksi 7 ja ODI-indeksi 7. Hengityshäiriöistä valtaosa syntyy REM-unen aikana. Rekisteröinnissä todetaan kohtalaisesti kuorsausta. Keskimääräinen pulssi rekisteröinnin aikana oli 58 ja matalin mitattu happisaturaatio 86%.

Tämä potilas voi nukkua paremmin ja kuorsata vähemmän käyttämällä kuorsaus- eli uniapneakiskoa.
Hammaslääkärin räätälöimä laadukas alaleuan asentoa nukkuessa tukeva kisko pitää kielen takaosan pois nielusta aiheuttamasta hengityshäiriöitä ja kuorsausta ja voi näin parantaa potilaan unen laatua. Hammaslääkäri arvioi kiskojen soveltumisen potilaan hampaille ja purennalle. Hoitotulos voidaan varmistaa uudella yöpolygrafialla kiskon kera nukkuen.

Mistä laitteen saa

Laitetta markkinoi Suomessa Terveuni Oy ja laitteen saat maksutta vastaanotollesi. Laitteessa on kertakäyttöinen sormeen tuleva anturi, muut osat puhdistetaan ennen antamista seuraavalle potilaalle. Laite on hyvin helppokäyttöinen ja sitä oppii jokainen käyttämään lyhyellä ohjeistuksella. Mukana tulee myös hyvät ohjeet. Mittauksen lisäksi potilaan tulee täyttää esitietokaavake, joka tulee toimittaa lausuvalle lääkärille esim skannattuna.

Mittausdata lähetetään pilvipalveluun, josta lausuva lääkäri sen näkee ja saat lausunnon tyypillisesti muutaman päivän kuluessa. Saat myös itse nähtäväksi raportin ja sen voi myös tulostaa tarvittaessa potilaalle.

Mittauksen ehdottomana etuna on sen toistettavuus eli mikäli potilaalle tehdään esimerkiksi uniapneakisko, voidaan hoidon sopivuus ja toimivuus varmistaa uudella unipolygrafialla. Tähän ei tyypillisesti tarvita erikoislääkärin lausuntoa, joten mittaus on myös potilaalle hyvin edullinen.

Mikäli haluat auttaa potilaitasi kokonaisvaltaisemmin niin ota yhteyttä info@unikuntoon.fi

Voit myös keskustella lisää keskustelun puolella täällä

1. Käypähoito Uniapneaan – https://www.kaypahoito.fi/hoi50088
2. Diagnosis of obstructive sleep apnea by peripheral arterial tonometry: meta-analysis – https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24158564/
3. A meta-analysis of diagnostic test performance of peripheral arterial tonometry studies – https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34879903/
4. Performance of peripheral arterial tonometry-based testing for the diagnosis of obstructive sleep apnea in a large sleep clinic cohort – https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32515348/
5. Validation of the STOP-Bang Questionnaire as a Screening Tool for Obstructive Sleep Apnea among Different Populations: A Systematic Review and Meta-Analysis – https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26658438/